Olemme parin kaverin kanssa väijymässä puskissa. Kellon viisari näyttää pian vasta puoli neljää. Sateinen aamu ei lupaa hyvää. Pidämme sadetta kahvia hörppien laavun antamassa suojassa. Viimein kello näyttää viittä, aamulento alkaa pian. Kahlaamme sateen kastamassa heinikossa passipaikoille eri puolille peltoa. Sadekkin on lakannut. Jännitys tuntuu kestämättömältä. Pian on tuli irti ja esi-isien saalistusvietti voimissaan.
Ensimmäinen kyyhky liihottaa suoraan kohti aaltomaisin liikkein hidastaen vauhtiaan istuakseen sähkölangalle.. se on virhe, jota kyyhkyriepu ei tiedä. Remari nousee poskelle sylkien lyijyä kohti lintua. Kyyhky reagoi osuman saaneena ja kiihdyttää itsensä pakoliitoon. Toinen laukaus koituu pummiksi, mutta nopea käsiliike pumppaa uutta pötköä piippuun ja kolmannella laukausksella kyyhky syöksyy tonttiin. Nostan kädet ylös voiton merkiksi, noudan kyyhkyn ja huikkaan Jannelle "Kausi on avattu!". Tätä on odotettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti