Hiivimme kohti peltoja. Turhat kantamukset pois ja loppumatka ryömien. Pääsemme pellon viereen ja näemme kyyhkyt, matkaa vajaa 10metriä! Kuka jäätyy? Alkushokista selvittyämme meinaamme ampua yhtäaikaa maahan, mutta kyyhkyt eivät kestä kauempaa vaan pomppaavat siivilleen kuin tuli pyrtön alla. Samoin pomppaamme me ja samassa tuli on sananmukaisesti kyyhkyn pyrstön alla kun hauliparvi tavoittaa sen suistaen linnun rentona peltoon.
Asetamme kuvat sekaisin pellolle eteemme 10-20 metrin päähän ja jäämme matalaan ojaan kyyhöttämään malttamattomina kuin pikkupojat jouluaattona. Ei aikaakaan kun kyyhky lentää selän takaa kohti. Ehdin kääntyä, metri eteen ja PAM, "one shot, one down" niinkuin take 'em -leffat opettavat. Kyyhky putoaa hyrrän lailla pyörien vielä alaspäin kun lähden sitä noutamaan.
Kauaa ei tarvitse odottaa kun minulle tarjotaan uutta mahdololisuutta, nyt enemmän sivulentoon. Kyyhky on hollilla ja ase poskella. Piippu sylkee jälleen tulta ja tappuraa ja teho on näkyvä: kyyhkyä kiidätetään tuonpuoleiseen. Voi tätä linnustajan onnea kun kausi on alkanut. Ilmassa käy jatkuva siipien viuhina, tuo sama ääni, joka aina pistää kahvia juovan passimiehen kaatamaan kahvinsa ja hamuamaan asettaan.
Kyyhky lähestyy pellolta vasemmalta, jossa kuvat ovat. Ohittaa Jannen. Janne tykittää, turhaan. Parsin Jannen jälkeen kaksi kertaa ja kyyhky vaipuu uneen viimeistä kertaa. Jottei Jannelle jää paha mieli, saa Janne myös mahdollisuuden. Kyyhky lentää matalaa kohti kuvia. Janne nostaa pyssyn poskelle, PAM! ja kyyhky laskeutuu maahan viimeistää kertaa.
Tuo ampuminen on jännää hommaa. Se joko luonnistuu tai ei. Pari edellistä päivää se ei ole onnistunut, tänään on, ja tulos on ollut sen mukainen. Linnut putoavat ensimmäisellä laukauksella. Kun tatsin saa takaisin, on se juhlan hetki. Nyt on vaikea olla hymyilemättä. Tatsi voi kadota vaikka tiedostaa sen tilanteen, että ampuminen tapahtuu pään sisällä. Osuminen on päästä kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti