Se ken aukolle astuu, kuolo sen korjatkoon

Vanha viidakon sanonta. Nuota lauseita on joka lähtöön. Vaeltava aave, myös mustanaamiona tunnettu, on viljellyt niitä ympäri maapalloa. Nyt tosin musta naamio ei ole tarpeen, eikä edes vihreä takk, trikoista puhumattakaani. Päälläni on huomioliivi ja päässä punainen lakki. Istun tornissa aukon laidalla. Oikella puolellani on vanhaa kuusimetsää 30m:n päässä ja saman verran vasemmalla on pieni nuoren kuusikon kärki. Edessäni ja takanani aukeaa hakattu metsä.

Radioliikenne on kovaa. Edessä, aukon takana, mäntytaimikossa on emä kahden vasan kanssa. Myös koira on sielä ja haukku kuuluu passiini. Rystyset valkoisina puristan pyssyä, edellisestä kaadosta on jo aikaa. Meinaa vähän jännittää.. Haukku loppuu, radiossa kerrotaan, että koira on tullut ottamaan tielle passimieheen yhtetyttä. Joku metsään hirvet jo näkikin, mutta ei pystynyt ampumaan. Sitten sanotaan radiosta "hirvet.. kräts..priitz.. .. ". Säädän volumea ja samassa kolme hirveä astuu taimikosta aukolle ja lähtee kulkemaan vasemmalle.

Kuin salama kirkkaalta taivaalta, jännitys katoaa.Tästä hirviltä on kulku sallittu .. omalla vastuulla! Browning nousee tuttuun paikkaan poskelle. 30-06 piippu sylkee tulta ja pudottaa keskimmäisen hirven siiihen paikkaan, vasa nurin. Puoliautomaatti puskee lisää pökkyä pesään. Ampumamatka oli noin 110-120m, joten seuraan tilannetta, nouseeko vasa vielä. En ala tulittamaan lisää hirviä.

Hirvet kulkevat vasemmalta nuorta kuusikkoa passini ohi, niin piilossa, etten saa ampumatilaisuutta. Kun hirvet tulevat aukolle, jäävät ne siihen vielä seisomaan. Isä on viereisessä passissa ja näkee myös hirvet. Antaa papanki ampua, ajattelen. Pam, sanoo iskän Tikka ja toinen vasa on nurin. Emän me säästämme. "Mitä sielä ammutaan?" radiosta kysellään. Vastaan, että vasoja ammuttu, Ranen vasa nurin ja mun omalle kaarolle oon menos kattoon tarviiko antaa lopetuslaukaus. Matkalla kaadolle, Erkki kuittaa radioon  "Tupun vasa on täälä nurin", siihen minne se kaatuikin. "Operaatio ohi" vastaa päällikkö.