Eurooppalaisittain

Keskieuroopassa koivurastaat ovat suurta herkkua, miksei. Koostuuhan niiden ravinto syksyllä päosin marjoista ja sitäpaitsi, syöväthän metsäkanalinnutkin ötököitä. Miksei siis rastaan liha olisi yhtä hyvää. Koivurastas, tuttavallisemmin räkättirastas muodostaa syksyisin suuria muuttoparvia. Niin tähän meidän lähellekkin. Ne pitävät kovaa meteliä kun tyhjäävät pihlajoita marjoista. Minulla on pumppu ja taskullinen varapanoksia, trappeja.

Lähstyn pihlajaa, jossa rätkät ovat. Muutama karkaa kaukaa, nyt yksi karkasi hollilta. Heittolaukaus koituu sen kohtaloksi. Parvi karkaa. Odotan hetken ja yksi uskalikko tulee takaisin. PAM, ohi. Rätkä kääntää vasemmalle, enemmän ennakkoa PAM. Se suistuu kentään. Jälleen odotellaan. Pian tulee toinen kamikaze, laskee puuhun, mutta lähtee lentoon kun lähestyn sitä. Lentää puun takaa ohitseni vasemmalta. Odotan, että se tulee esiin. PAM. Ei lennä enää. Laitan lisää pieniä sinisiä pötkylöitä makasiiniin.

Parvi tulee takaisin. Muitta mutkitta koko poppoo laskee marjoille ja muihin puihin. Ammun yhtä oksalle. Oppivaisia ne ovat, mutta hitaasti oppi menee perille. Osa on varovaisia, mutta osa tulee edelleen syösypommittajan lailla marjoille. Muutaman ammun, niin, että saan maistiaispalat. Otan rintalihat talteen. Illalla paistan ne pannulla rasvassa ja lisään suolaa sekä jauhelihamaustetta. Ei ihme, että näitä arvostetaan Euroopassa. Vähän samanlainen maku kuin kyyhkyllä, mutta aavistuksen pehmeämpi. Tosi hyvää. Herkkua. Noin viidestä räkästä saa täkkälihat yhdelle eli kahdelle kannattaa ampua 10 rätkää. Tietysti jos tekee vielä kastikkeen ja perunaa lisäksi niin sellainen 8 rätkää on riittävä määrä.

 kolme rätkää, kuusi rintapalaa =kuusi lihapullaa